Mennyt kesä oli todella hyvä luistelijan kannalta, kelit oli kohdallaan kisoja sopivasti ja omalta kohdalta tavoitteet täyttyivät. Lähinnä maraton alle 1.30 Tallinnassa oli meikäläisen kannalta hyvä suoritus, vaikka maaliviivalla tulikin kompastuttua zippimattoon ja silti hävittyä 0,5 sekunttia Eestin samanikäiselle menijälle. Tarton kisa oli myös hyvät järjestelyt, tarpeeksi porukkaa ja hyvä keli, sama Eestin menijä voitti minut sielläkin, eli kakkossija taas tuliaisina. Hyviä kisoja oli toki muitakin kakskerran hellekisa, SM Nurmo (taas kakkonen) ja huipentumakokemus MM kisat Italiassa, jossa ei vielä ollut asiaa aivan parhaaseen kyytiin, mutta tuskin kisa tällä tasolla jäi viimeiseksi, joten ensi vuonna muutama sija paremmaksi.
Nyt odotellaan vaan uusia luistimia, sillä pitihän ne kerran elämässä investoida omaan jalkaan sopivat luistimet. Niitä odotellessa vanhoilla mennään syksyyn niin pitkään kun kelejä riittää ja Lokakuussa päästään taas suurhallin sisätiloihin harjoittelemaan rataluistelua, joka tänä kesänä ei oikein luonnistanut lähinnä olkapäävamman (selitelyä) takia remonttiin se kuitenkin menee syksyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti