Sunnuntailenkkeilyä

Kahdeltatoista olin Messilän parkkipaikalla rullat jalassa ja odotin porukkaa seuraksi. Eipä näkynyt ketään ja tarkistussoitto Esalle joka sanoi olevansa töissä. Varti yli siis yksin matkaan, jos edes kirkolla kävisi kääntymässä. Meno oli yllättävän helppoa vaikka tien pinta oli kostea, joten kirkolta suuntasin Vesalaan päin. Alussa tien pinta oli aika huonoa parin kilometrin matkalla, vaikka päällyste oli uusi. Vastatuuli puski päälle, mutta kun olin matkaan lähtenyt niin eteenpäin vaan. Kevyen liikenteen väylä oli taas tosi hyvä, mutta se vastatuuli meinasin kääntyä ainakin kolme kertaa takaisin, mutta paluumatkalla olisi myötätuuli ja se motivoi jatkamaan. melkein Vesalaan sitten meninkin. Paluumatkalla oli sitten se myötäinen ja meikäläinenkin pääsi vauhdin hurmaan Hollolan kirkolle ja siitä Messilään pituutta lenkille kertyi reilu 32 km, joten vuodenaikaan nähden ihan mukavasti.